Kirjanpitoaineiston säilytysajat Suomessa – mitä pitää säilyttää ja kuinka pitkään?

Bonumin blogissa jaamme käytännönläheistä tietoa taloushallinnosta, yrityksen talouden johtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä. Kirjoituksemme perustuvat arjen kokemukseen yritysten talousasioista sekä ajankohtaisiin muutoksiin lainsäädännössä, verotuksessa ja taloushallinnon käytännöissä.

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Suomessa – mitä pitää säilyttää ja kuinka pitkään?

Kirjanpito ei ole vain raportointia: se on myös dokumentteja. Jos aineisto on hukassa, väärässä paikassa tai säilytetty liian lyhyen ajan, ongelma paljastuu usein vasta silloin, kun sitä eniten tarvitaan: verotarkastuksessa, rahoitusneuvottelussa tai omistajanvaihdoksessa.

Tässä oppaassa kerromme selkeästi, mitä kirjanpitoaineistoa pitää säilyttää ja kuinka pitkään – ja miten rakennat pk‑yritykselle toimivan (mielellään sähköisen) arkistoinnin.

Mitä laki sanoo säilytysajoista?

Kirjanpitolain mukaan:

  • tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot ja eräät luettelot on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä, ja
  • tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. 

Myös Taloushallintoliitto tiivistää vähimmäissäilytysajat käytännönläheisesti (esim. ”tositteet – kuusi vuotta”). 

Käytännön taulukko: mitä säilytetään ja kuinka kauan?

Yksinkertaistettu muistisääntö:

  • 6 vuotta: tositteet ja ”arkinen” aineisto (myynti/osto, matkalaskut, palkka‑aineisto, tiliotteet)
  • 10 vuotta: tilinpäätös ja kirjanpidon ”runko”

Kun rakennat arkistointia, keskeistä on myös se, että aineisto on järjestetty ja löydettävissä ilman aiheetonta viivettä – eli pelkkä ”kengänlaatikkokuitit” ei ole hyvä prosessi.

Miten rakennat toimivan arkistoinnin pk‑yritykselle?

Päätä ”yksi totuuden lähde”

Valitse paikka, johon kaikki aineisto päätyy:

  • sähköinen taloushallinto + liitearkisto
  • tai erillinen dokumenttienhallinta (jos yrityksellä on siihen tarve)

Nimeä ja luokittele

Sääntö: sama logiikka kaikille:

  • vuosi → kuukausi → aineistolaji (myynti, ostot, pankki, palkat)
  • yksinkertainen nimeäminen (esim. ”2026-03_ostolaskut.pdf”)

Varmuuskopiointi ja käyttöoikeudet

  • kenellä on pääsy?
  • mitä tapahtuu, jos avainhenkilö poistuu?
  • varmuuskopioidaanko automaattisesti?

Mitä hyötyä hyvästä arkistoinnista on (muuta kuin ”laki”)?

  1. Nopeus: kun kysymys tulee, vastaus löytyy heti.
  2. Rauha: määräajat eivät pelota, kun kaikki on järjestyksessä.
  3. Liiketoimintahyöty: rahoittaja, ostaja tai kumppani luottaa yritykseen enemmän, kun dokumentaatio on kunnossa.

Yhteenveto

Kirjanpitoaineiston säilytys on osa yrityksen riskienhallintaa. Kun noudatat vähimmäissäilytysaikoja (6/10 vuotta) ja rakennat selkeän sähköisen prosessin, säästät aikaa ja vältät ikävät yllätykset. 

Haluatko varmistaa, että arkistointi ja säilytysajat ovat kunnossa? Varaa kartoitus: käydään läpi nykytila ja rakennetaan yksinkertainen malli, joka toimii arjessa.

FAQ

K: Kuinka kauan tositteita pitää säilyttää?
V: Kirjanpitolain mukaan vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi päättyi. 

K: Kuinka kauan tilinpäätös pitää säilyttää?
V: Vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. 

K: Voiko aineiston säilyttää vain sähköisesti?
V: Moni yritys säilyttää aineiston sähköisesti, kunhan se on huolellisesti säilytetty ja tarvittaessa tarkasteltavissa asianmukaisesti (toteutustapa riippuu prosessista ja järjestelmistä).

K: Mistä saan käytännön ohjeen arkistointiin?
V: Taloushallintoliitolla on koottu ohjeita kirjanpitoaineiston säilytysajoista ja käytännöistä.

Haluaisitko kuulla lisää?

Ota yhteyttä meihin ja kerromme, kuinka voimme palvella juuri teitä. Voit myös jättää meille yhteydenottopyynnön lähettämällä alla olevan lomakkeen.

Jari Kurronen

Varatoimitusjohtaja, Senior Advisor
p. 010 4399 000
jari.kurronen@bonum.fi

Lisää kirjoituksia

Tutustu muihin blogiteksteihimme alta.